Post by Käpsy on Sept 22, 2018 17:22:50 GMT 2
Nimi: Aditya Jonehals
Eli: Aditi on nimi, jota suosii etenkin kun on hame päällä
Nimen merkitys: ”aditya” tarkoittaa aurinkoa, ”aditi” taas sitomatonta sanskritiksi
Muuta nimestä: Aditya on miehen nimi, ja Aditi naisen nimi (Intiassa)
Laji: Hybridi, Aavikkoilves/karakali + manx
Pituus/paino: 169cm/58kg
Ikä: 27-vuotias
Syntymäpäivä: 19. tammikuuta
Horoskooppi: Kauris
Sukupuoli: mies/uros
- pukeutuu naiseksi
Seksuaalinen suuntautuminen: Homoseksuaali
Kansalaisuus: USA, sukujuuret kuitenkin Intiassa ja Kiinassa
Perhe: Isä
Ulkonäkö:
Aditya on ruumiinrakenteeltaan hyvin pieni ja siro - alipainoinenkin. Vaikka onkin mies, kissa omaa hämmentävän muodokkaan lantionseudun. Jalatkin ovat pitkät ja solakat - solakka Aditya on muutenkin, kuten kissaeläimeltä voi odottaa. Adityalla on suuret, suipot korvat joiden päissä on suuret tupsut. Aavikkoilveksillä ei ole häntää nimeksikään, mutta Adityalla on vieläkin lyhyempi - pelkkä töpö - kiitos hänen manx- isänsä.
Pohjaväritykseltään Adityan turkki on tummanruskea. Kuono, leuka, posket, rinta ja vatsa sekä sisäreidet ovat valkeat. Valkeaa löytyy myös kulmakarvojen vierestä ja silmien ympäriltä. Pohjavärin ja valkoisten alueiden reunamilla voi hahmottaa kinuskin sävyä. Korvat ovat mustat, samoin "kulmakarvapallerot" ja kuonon ympärillä laskeutuvat kyyneljuovat. Nenä ja anturat ovat punaruskeat.
Adityan turkki on lyhyt, mutta tiheä ja sileän pehmoinen. Hän ei kuitenkaan siedä kovin hyvin kylmää, ja Aditya inhoaakin talvea. Adityalla on myös musta, pörheä hiuspehko jolla on tapana sojottaa joka suuntaan.
Miehekkääksi Adityaa ei voi juuri sanoa - ei edes silloin kun pukeutuu ns. "poikamaisesti". Hänellä on hyvin sirot ja feminiiniset kasvonpiirteet. Suuret, vaaleanvihreät silmät tuuheine ripsineen eivät auta asiaa - kaiken lisäksi sielunpeilit saavat kissan näyttämään ikäistään nuoremmalta. Pienuudestaan ja kauniin ulkomuodon ei kannata antaa hämätä, esimerkiksi takajalat ovat kissalla erityisen voimakkaat.
Muita ulkonäköseikkoja: Aditya käyttää erilaisia peruukkeja - varsinkin möyheitä, pitkiä kutreja.
Pukeutuminen:
Aditya pukeutuu yleensä melko rennosti. Varsinkin yli-isot (raidalliset) paidat ovat hänen mieleensä. Kissaa ahdistaa pukeutua ”muodollisesti” krakoineen kaikkineen, mikä on jäänne hänen isänsä niuhottamisesta ja tarkkuudesta, mutta siltikin hän yleensä ehdollisesti pukeutuu hyvin, jos on kyse jostain tärkeästä asiasta; kuten silloin kun pitää kohdata isä…
Silti, kaikkein mieluiten Aditya pukeutuu vapaa-ajallaan mekkoihin – mitä röyhelöisempi, sen parempi. Varsinkin lolita- tyyli on hänen mieleensä. Ja vaikka Aditya ei sitä myönnäkään, häneltä löytyy myös asuja ”cosplayhin”; muun muassa ”hoitsu-” ja maid-asu.
- saattaa joskus käyttää kenkiä, kun pukeutuu naiseksi ja haluaa täydellisen lolita-lookin.
Korut, ynnä muut: Adityalla on reiät molemmissa korvissaan, mutta ei useinkaan pidä niissä mitään.
Luonne:
Aditya on sisäänpäin suuntautunut persoona. Hänen itsetuntona ei ole mikään maailman paras, kiitos hänen isänsä ainaisen nälvimisen, ja hänellä on usein tapana jäädä hautomaan asioita. Hän ei useinkaan uskalla puhua mietteistään, vaikka se olisi hänen mielelleen parempi. Aditya on oppinut pitämään tunteensa piilossa (kiukunpuuskahduksia lukuun ottamatta), mutta hän on herkkä ja pahoittaa mielensä helposti – hän ei yleensä näytä sitä, että häneen sattuu. Herkkyydestään huolimatta Aditya ei itke helposti, että siinä vaiheessa, kun tämä kissa itkee, tietää että jotain on pakko olla vinossa. Kissa on niin sanotusti aivan liian kiltti, ja anteeksiantavainen mutta osaa olla pitkävihainen, jos häntä loukkaa tarpeeksi pahasti.
Aditya ei ole tottunut kehuihin, ja hän nolostuu kovin, jos hänen hyväkseen/puolestaan tehdään jotain äärimmäisyyksiä. Hän ei usko olevansa sen arvoinen, ja on muutenkin hämmentynyt ja skeptinen muiden ylitsevuotavia tunnekuohuja kohtaan. Tosin, itse hän voi syyllistyä tunnekuohuille, ja häneltä löytyy temperamenttia, kun sitä kaivataan. Varsinkin naiseksi pukeutuneena Aditya uskaltaa olla itsevarmempi, ja hänestä kuoriutuu jopa hieman kujeileva ja sarkastinen persoona, joka pitää pienestä kujeilusta.
Suhteissaan Aditya on kuitenkin arka – menee yleensä hyvän aikansa, ennen kuin hän laskee suojauksensa. Hän ei myöskään ihastu tai rakastu helposti – hän ei usko siihen, että joku pitäisi hänestä sellaisena kuin hän on. Suhteissaan Aditya tuntuu antavan muiden hyvinvoinnin menevän omansa edelle. Hän on hyvin huolehtivainen.
Menneisyys:
Adityan aavikkoilves -äiti, Asha, oli karannut Intiasta, koska ei halunnut mennä naimisiin itseään kolme kertaa vanhemman miehen kanssa, jota ei edes rakastanut. Amerikkaan päästyään Asha teki hanttihommia puolisen vuotta – hän osasi englantia, ja oli saanut intialaiseksi naiseksi kunnon koulutuksen – ja pääsi yhden aikaisemman pestin kautta suureen lakifirmaan sihteeriksi. Hän päätyi uuden, nuoren lakimiehen sihteeriksi – ja tästä miehestä tulisi hänen miehensä. Juuri Kiinasta Amerikkaan muuttanut manx- kissa aloitti isänsä yrityksessä saatuaan koulunsa loppuun.
Aluksi kaksikko ei tuntunut sietävän toisiaan. Varsinkin Max mietti, miten neito oli voinut päästä niinkin hyvään firmaan töihin ilman sen suurempia kokemuksia, mutta kohta hän huomasi, että tyttö osasi hommansa - ennen kaikkea pitää puolensa – ja oli hauskaa seuraa. Tästä heidän suhteensa lähti kehittymään... Ja ei mennyt vuottakaan, kun kaksikko oli jo aivan rakastunut.
Meni kuitenkin kolme vuotta ennen kuin Max kosi Ashaa – koska nuorukaisen isä ei hyväksynyt poikansa kumppania. Mutta kommelluksien kautta pari meni naimisiin ja muuttivat yhteen. Kaikki oli hyvin, mutta lasta ei tullut, vaikka he kuinka yrittivät.
Meni muutama vuosi, ja kun kaikki olivat jo aivan varmoja, ettei sitä lasta koskaan tulisikaan niin Asha tulikin raskaaksi. Se oli oikea ilon päivä! Mutta ilo osoittautui lyhytaikaiseksi… raskaus oli vaikea ja viime metreillä raskausmyrkytyksen saaneelle Ashalle piti tehdä keisarileikkaus ja Maxille esitettiin varmuudeksi se kamalin kysymys; kumman henki säästettäisiin – lapsen vai Ashan? Lapsi leikattiin ulos, ja kaikki vaikutti ensin menevän hyvin, mutta pidettyään poikaansa sylissä vain muutamia minuutteja, Asha kuoli. Keho ei vain jaksanut enempää.
Adityan isälle tämä totta kai oli kova paikka, mutta hän silti iloitsi pojastaan, jonka oli saanut suhteesta rakastamansa naisen kanssa. Isänä Max olikin hyvin suojeleva, vaikkakin myös tarkka, mutta kun hän palasi takaisin työelämään Adityan aloitettua koulun hän alkoi muuttua etäisemmäksi ja etäisemmäksi. Hän alkoi vasta tässä vaiheessa työstää suruvaihetta Ashan kuolemasta, ja turrutti tunteensa töihinsä. Töistä ja ylenemisestä tuli hänelle pakkomielle, ja hän alkoi olla myös entistä vaativampi Adityalle. Adityan piti olla paras kaikessa ja olla huoliteltu… virheitä ei saanut olla. Isän ja pojan suhteesta hävisi lämpö lähes olemattomiin. Omalla tavallaan Max välitti, mutta työ ja maine meni kaiken edelle. Mikään, mitä Aditya teki, ei ollut riittävän hyvää. Aditya olikin yksinäinen lapsi ja hän käytti paljon aikaa lukemiseen ja läksyjen tekemiseen – hän yritti olla sellainen lapsi mitä isä halusi hänen olevan.
10-vuotiaana Aditya kuuli kotiapulaisten keskustelun siitä, että Max kuuleman syytti poikaansa vaimonsa kuolemasta. Huhu ei pitänyt paikkaansa, mutta koska asiasta ei puhuttu tai kerrottu, Aditya ei tiennyt mitään noista asioista; hänelle oli vain sanottu, että äitiä ei enää ollut. Vaikka vika ei ollut Adityan, hän alkoi syyttää siitä itseään. Tämän takia ennen yksinäinen, mutta silti positiivinen lapsi sulkeutui täysin kuoreensa ja ajatteli, että nyt hän tiesi syyn, miksi isä ei pitänyt hänestä ja oli tullut niin etäiseksi. Vanhemmalla iällä totta kai Aditya on saanut tietoa lisää, mutta silti hän kokee edelleen itsensä syylliseksi – varsinkin kun isä ei puhu asiasta.
Kuilua isän ja pojan suhteessa syvensi entisestään se, kun vuosi myöhemmin Adityan x-geeni puhkesi esille. Aluksi kyvystään innoissaan ollut poika säikähti isän paniikinomaista reaktiota, ja sen takia hän alkoi kammota kykyään ja alkoi yrittää peittää sitä. Tiettävästi tämän takia ainoastaan Aditya ja hänen isänsä tietävät kissan kyvystä. Vaikkakin tänä päivänä Aditya on jo sinut kykynsä kanssa, hän on silti peitellyt sitä. Mutta muutettuaan kotoa, hän on katsonut mihin kaikkeen pystyy ja on kehittänyt kykyään.
Lukioikäisenä alkoivat Adityan halut pukeutua naisten vaatteisiin. Omassa huoneessaan suljettujen ovien takana hän pukeutui mekkoihin, ja alkoi tietyllä tapaa tuntea itsensä vapaammaksi. Hän tuntui kestävän itseään paremmin sillä tavalla, erilaisena…
Kerran sitten Max pelmahti huoneeseen juuri kun Aditya oli suuressa röyhelökuorutteessa ja tästä alkoi sellainen riita mikä päätyi siihen, että Max löi poikaansa – ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Huutamalla isä haukkui pojan ja heitti kaikki tämän röyhelöt pois… tämän jälkeen isän ja pojan välinen kuilu vain kasvoi entisestään. Aditya, joka oli aina myötäillyt isäänsä, lopetti kesken aloittamansa lakiopinnot ja päätti tehdä jotain mitä hän itse halusi. Jos hän ei kerran kelvannut sellaisenaan, isän olisi varmasti parempi ilman häntä.
Aditya lähti pois kotoa ja alkoi jälleen käyttää naisten vaatteita. Hän muutti pois koti kaupungistaan, ja asettui Amsfordiin. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, joten hänellä ei ollut edes mitään kunnon avuja, mutta hän pääsi töihin vaatekauppaan – tietämyksensä ja kädentaitojensa takia.
Koulutus ja ammatti: Luki lakia yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken. Elääkseen Aditya tekee kahta työtä; parina iltana viikossa hän on töissä baarissa, ja vakituisesti hän on yhdessä vaatekaupassa. Kummassakin työpaikassa Aditya pukeutuu naiseksi; työnantajat tietävät hänen olevan mies, mutta ovat okei asian kanssa, koska se ei tee Adityasta huonompaa työntekijää.
- Suunnitelmia tulevasta uudesta työstä Emmettin (Alhippa) kanssa
Harrastukset ja kyvyt: Ei oikeastaan harrasta mitään. Pitää kuitenkin ruuanlaitosta, vaatteiden suunnittelusta ja tekemisestä ja muutenkin käsitöistä. Hänellä tuntuu olevan silmää yksityiskohdille.
Pitää musiikista ja taiteesta – ja tietyllä tavalla hassut asiat ovat hänestä taiteellisia ja kauniita. Ei omasta mielestään osaa piirtää tai laulaa, mutta esimerkiksi lauleskelee paljon itsekseen, tai työskennellessään.
Kuntoa Aditya pitää yllä, käymällä lenkeillä.
Adityalla on myös melkoinen vihreäpeukalo (tietyistä syistä). Omaa puutarhaa hänellä ei ole – koska asuu kerrrostalossa – mutta hänen asunnostaan löytyy jos jonkinmoista kasvia mm. 7 erilaista kaktusta, arabiankasvi, helmiviiniköynnös, kiiltopiilea, isokissanhäntä, kolme kärpäsenloukkua, sädepalmu, villiviini, vahakukka, pussiköynnös, limoviikuna sekä andrenflamigonkukka.
X-geeni:
Adityan kyky on kasveille puhuminen ja niiden ymmärtäminen – sekä niiden parantaminen. Tähän kuuluvat siis kasvit/kukat, puut, hedelmät ja vihannekset.
Aditya tietää koska kasvi voi huonosti. Ei ole yllättävää nähdä Adityaa nurkassa fiikuksen kanssa, ja ilmoittavan, että se tarvitsisi vettä. Kommunikointi kasvien kanssa tapahtuu parhaiten koskettamalla. Kyllä se toimii koskettamattakin, mutta Adityan pitää silti olla ainakin muutaman kymmenen sentin päässä kasvista. Kasvit myös itse hakeutuvat lähemmäs Adityaa kissan ollessa lähellä, tai koskettaessa niitä; esim. köynnös voi kiertyä hänen sormensa ympärille. Adityan kosketus virkistää kasveja, eli hän pystyy myös parantamaan niitä. Nurmikkokin alkaa vihertämään kunnolla siinä kohtaa, missä Aditya on seisonut.
Parantaminen ei toki toimi enää, jos kasvi on jo aivan kuiva, lähes kuollut/kuollut.
Adityan on oltava kuitenkin varovainen parannellessaan kasveja, koska tämä vie hänen omaa erergiaansa. Jos hän yrittää liikaa – esimerkiksi yrittäessä elvyttää lähes kuollutta kasvia – hänelle tulee heikko olo, ja nenästä alkaa valua verta. Kukkapenkin elvyttäminen vielä onnistuu, mutta kokonainen, suuri puu ei ainakaan vielä onnistu – ainakaan ilman lääkärireissua.
Energiaa riittää yleensä kyllä koko päiväksi, vaikka hän parantelisi yksittäisiä kukkia pitkin päivää, mutta kokonaisen kukkapenkin jälkeen hän tarvitsee kyllä lepoa jo jokusen tunnin. Mitä suurempi kasvi, sen enemmän energiaa ja voimaa tarvitaan.
Kyky puhkesi Adityan ollessa 11-vuotias, mutta koska hän peitteli sitä - että omaisi kyvyn - hän alkoi harjoittaa sitä vasta muutettuaan pois kotoa. Jos ja kun kykyä kehittäisi, Aditya luultavasti saisi kasvit liikkumaan enemmänkin. Aditya ei myöskään voi luoda mitään tyhjästä. Siemenen hän voi saada itämään ja alulle, mutta yhdeltä istumalta kasvattaminen ei onnistu.
Asunto: Asuu pienessä asunnossaan kerrostalossa esikaupunkialueella. Asunnossa on totta kai pakolliset keittiö ja vessa, mutta sen sielu on suuri olohuone/makuuhuonetila joka on vuorattu kirjahyllyillä ja kasveilla, sieltä löytyy myös Adityan työpöytä, jonka ääressä hän tekee omia vaatteitaan.
Muuta:
- Aditya käyttää silmälaseja, esimerkiksi lukiessaan
- Veriryhmä on O-
- Allerginen ampiaisenpistoille, ja herkkä muun muassa hyttysten pistoille
- Penisilliiniallergia
- On myös hyvä homekoira
- Ei kestä kovin hyvin alkoholia
- Vaikka pukeutuu naiseksi, hänellä on miesten vermeet, eikä halua sitä muuttaa
- Korvat ja kaula ovat herkkiä
- Ei ole koskaan seurustellut miehen kanssa, vaikka noihin päin onkin, kaksi tyttöystävää hänellä on ollut nuorempana
- Ei ole oikein varma onko hyväksynyt seksuaalisuutensa täysin
- Kahleleikit on kivoja
- Puhuu englantia, ilman mitään aksentteja, ja osaa sen lisäksi hindiä ja kiinaa
- Jos hänet meinataan tunnistaa, esim. työpaikkojen asiakkaat, hän väittää olevansa naisminänsä veli
- Ei kauhean mielellään mene ulos ”miehekkäänä”
- Isä ottaa aina välillä yhteyttä
- Adityan isän äidillä oli kuulemma x-geeni
- Pitää kylpemisestä
- Pitää söpöistä asioista
Eli: Aditi on nimi, jota suosii etenkin kun on hame päällä
Nimen merkitys: ”aditya” tarkoittaa aurinkoa, ”aditi” taas sitomatonta sanskritiksi
Muuta nimestä: Aditya on miehen nimi, ja Aditi naisen nimi (Intiassa)
Laji: Hybridi, Aavikkoilves/karakali + manx
Pituus/paino: 169cm/58kg
Ikä: 27-vuotias
Syntymäpäivä: 19. tammikuuta
Horoskooppi: Kauris
Sukupuoli: mies/uros
- pukeutuu naiseksi
Seksuaalinen suuntautuminen: Homoseksuaali
Kansalaisuus: USA, sukujuuret kuitenkin Intiassa ja Kiinassa
Perhe: Isä
Ulkonäkö:
Aditya on ruumiinrakenteeltaan hyvin pieni ja siro - alipainoinenkin. Vaikka onkin mies, kissa omaa hämmentävän muodokkaan lantionseudun. Jalatkin ovat pitkät ja solakat - solakka Aditya on muutenkin, kuten kissaeläimeltä voi odottaa. Adityalla on suuret, suipot korvat joiden päissä on suuret tupsut. Aavikkoilveksillä ei ole häntää nimeksikään, mutta Adityalla on vieläkin lyhyempi - pelkkä töpö - kiitos hänen manx- isänsä.
Pohjaväritykseltään Adityan turkki on tummanruskea. Kuono, leuka, posket, rinta ja vatsa sekä sisäreidet ovat valkeat. Valkeaa löytyy myös kulmakarvojen vierestä ja silmien ympäriltä. Pohjavärin ja valkoisten alueiden reunamilla voi hahmottaa kinuskin sävyä. Korvat ovat mustat, samoin "kulmakarvapallerot" ja kuonon ympärillä laskeutuvat kyyneljuovat. Nenä ja anturat ovat punaruskeat.
Adityan turkki on lyhyt, mutta tiheä ja sileän pehmoinen. Hän ei kuitenkaan siedä kovin hyvin kylmää, ja Aditya inhoaakin talvea. Adityalla on myös musta, pörheä hiuspehko jolla on tapana sojottaa joka suuntaan.
Miehekkääksi Adityaa ei voi juuri sanoa - ei edes silloin kun pukeutuu ns. "poikamaisesti". Hänellä on hyvin sirot ja feminiiniset kasvonpiirteet. Suuret, vaaleanvihreät silmät tuuheine ripsineen eivät auta asiaa - kaiken lisäksi sielunpeilit saavat kissan näyttämään ikäistään nuoremmalta. Pienuudestaan ja kauniin ulkomuodon ei kannata antaa hämätä, esimerkiksi takajalat ovat kissalla erityisen voimakkaat.
Muita ulkonäköseikkoja: Aditya käyttää erilaisia peruukkeja - varsinkin möyheitä, pitkiä kutreja.
Pukeutuminen:
Aditya pukeutuu yleensä melko rennosti. Varsinkin yli-isot (raidalliset) paidat ovat hänen mieleensä. Kissaa ahdistaa pukeutua ”muodollisesti” krakoineen kaikkineen, mikä on jäänne hänen isänsä niuhottamisesta ja tarkkuudesta, mutta siltikin hän yleensä ehdollisesti pukeutuu hyvin, jos on kyse jostain tärkeästä asiasta; kuten silloin kun pitää kohdata isä…
Silti, kaikkein mieluiten Aditya pukeutuu vapaa-ajallaan mekkoihin – mitä röyhelöisempi, sen parempi. Varsinkin lolita- tyyli on hänen mieleensä. Ja vaikka Aditya ei sitä myönnäkään, häneltä löytyy myös asuja ”cosplayhin”; muun muassa ”hoitsu-” ja maid-asu.
- saattaa joskus käyttää kenkiä, kun pukeutuu naiseksi ja haluaa täydellisen lolita-lookin.
Korut, ynnä muut: Adityalla on reiät molemmissa korvissaan, mutta ei useinkaan pidä niissä mitään.
Luonne:
Aditya on sisäänpäin suuntautunut persoona. Hänen itsetuntona ei ole mikään maailman paras, kiitos hänen isänsä ainaisen nälvimisen, ja hänellä on usein tapana jäädä hautomaan asioita. Hän ei useinkaan uskalla puhua mietteistään, vaikka se olisi hänen mielelleen parempi. Aditya on oppinut pitämään tunteensa piilossa (kiukunpuuskahduksia lukuun ottamatta), mutta hän on herkkä ja pahoittaa mielensä helposti – hän ei yleensä näytä sitä, että häneen sattuu. Herkkyydestään huolimatta Aditya ei itke helposti, että siinä vaiheessa, kun tämä kissa itkee, tietää että jotain on pakko olla vinossa. Kissa on niin sanotusti aivan liian kiltti, ja anteeksiantavainen mutta osaa olla pitkävihainen, jos häntä loukkaa tarpeeksi pahasti.
Aditya ei ole tottunut kehuihin, ja hän nolostuu kovin, jos hänen hyväkseen/puolestaan tehdään jotain äärimmäisyyksiä. Hän ei usko olevansa sen arvoinen, ja on muutenkin hämmentynyt ja skeptinen muiden ylitsevuotavia tunnekuohuja kohtaan. Tosin, itse hän voi syyllistyä tunnekuohuille, ja häneltä löytyy temperamenttia, kun sitä kaivataan. Varsinkin naiseksi pukeutuneena Aditya uskaltaa olla itsevarmempi, ja hänestä kuoriutuu jopa hieman kujeileva ja sarkastinen persoona, joka pitää pienestä kujeilusta.
Suhteissaan Aditya on kuitenkin arka – menee yleensä hyvän aikansa, ennen kuin hän laskee suojauksensa. Hän ei myöskään ihastu tai rakastu helposti – hän ei usko siihen, että joku pitäisi hänestä sellaisena kuin hän on. Suhteissaan Aditya tuntuu antavan muiden hyvinvoinnin menevän omansa edelle. Hän on hyvin huolehtivainen.
Menneisyys:
Adityan aavikkoilves -äiti, Asha, oli karannut Intiasta, koska ei halunnut mennä naimisiin itseään kolme kertaa vanhemman miehen kanssa, jota ei edes rakastanut. Amerikkaan päästyään Asha teki hanttihommia puolisen vuotta – hän osasi englantia, ja oli saanut intialaiseksi naiseksi kunnon koulutuksen – ja pääsi yhden aikaisemman pestin kautta suureen lakifirmaan sihteeriksi. Hän päätyi uuden, nuoren lakimiehen sihteeriksi – ja tästä miehestä tulisi hänen miehensä. Juuri Kiinasta Amerikkaan muuttanut manx- kissa aloitti isänsä yrityksessä saatuaan koulunsa loppuun.
Aluksi kaksikko ei tuntunut sietävän toisiaan. Varsinkin Max mietti, miten neito oli voinut päästä niinkin hyvään firmaan töihin ilman sen suurempia kokemuksia, mutta kohta hän huomasi, että tyttö osasi hommansa - ennen kaikkea pitää puolensa – ja oli hauskaa seuraa. Tästä heidän suhteensa lähti kehittymään... Ja ei mennyt vuottakaan, kun kaksikko oli jo aivan rakastunut.
Meni kuitenkin kolme vuotta ennen kuin Max kosi Ashaa – koska nuorukaisen isä ei hyväksynyt poikansa kumppania. Mutta kommelluksien kautta pari meni naimisiin ja muuttivat yhteen. Kaikki oli hyvin, mutta lasta ei tullut, vaikka he kuinka yrittivät.
Meni muutama vuosi, ja kun kaikki olivat jo aivan varmoja, ettei sitä lasta koskaan tulisikaan niin Asha tulikin raskaaksi. Se oli oikea ilon päivä! Mutta ilo osoittautui lyhytaikaiseksi… raskaus oli vaikea ja viime metreillä raskausmyrkytyksen saaneelle Ashalle piti tehdä keisarileikkaus ja Maxille esitettiin varmuudeksi se kamalin kysymys; kumman henki säästettäisiin – lapsen vai Ashan? Lapsi leikattiin ulos, ja kaikki vaikutti ensin menevän hyvin, mutta pidettyään poikaansa sylissä vain muutamia minuutteja, Asha kuoli. Keho ei vain jaksanut enempää.
Adityan isälle tämä totta kai oli kova paikka, mutta hän silti iloitsi pojastaan, jonka oli saanut suhteesta rakastamansa naisen kanssa. Isänä Max olikin hyvin suojeleva, vaikkakin myös tarkka, mutta kun hän palasi takaisin työelämään Adityan aloitettua koulun hän alkoi muuttua etäisemmäksi ja etäisemmäksi. Hän alkoi vasta tässä vaiheessa työstää suruvaihetta Ashan kuolemasta, ja turrutti tunteensa töihinsä. Töistä ja ylenemisestä tuli hänelle pakkomielle, ja hän alkoi olla myös entistä vaativampi Adityalle. Adityan piti olla paras kaikessa ja olla huoliteltu… virheitä ei saanut olla. Isän ja pojan suhteesta hävisi lämpö lähes olemattomiin. Omalla tavallaan Max välitti, mutta työ ja maine meni kaiken edelle. Mikään, mitä Aditya teki, ei ollut riittävän hyvää. Aditya olikin yksinäinen lapsi ja hän käytti paljon aikaa lukemiseen ja läksyjen tekemiseen – hän yritti olla sellainen lapsi mitä isä halusi hänen olevan.
10-vuotiaana Aditya kuuli kotiapulaisten keskustelun siitä, että Max kuuleman syytti poikaansa vaimonsa kuolemasta. Huhu ei pitänyt paikkaansa, mutta koska asiasta ei puhuttu tai kerrottu, Aditya ei tiennyt mitään noista asioista; hänelle oli vain sanottu, että äitiä ei enää ollut. Vaikka vika ei ollut Adityan, hän alkoi syyttää siitä itseään. Tämän takia ennen yksinäinen, mutta silti positiivinen lapsi sulkeutui täysin kuoreensa ja ajatteli, että nyt hän tiesi syyn, miksi isä ei pitänyt hänestä ja oli tullut niin etäiseksi. Vanhemmalla iällä totta kai Aditya on saanut tietoa lisää, mutta silti hän kokee edelleen itsensä syylliseksi – varsinkin kun isä ei puhu asiasta.
Kuilua isän ja pojan suhteessa syvensi entisestään se, kun vuosi myöhemmin Adityan x-geeni puhkesi esille. Aluksi kyvystään innoissaan ollut poika säikähti isän paniikinomaista reaktiota, ja sen takia hän alkoi kammota kykyään ja alkoi yrittää peittää sitä. Tiettävästi tämän takia ainoastaan Aditya ja hänen isänsä tietävät kissan kyvystä. Vaikkakin tänä päivänä Aditya on jo sinut kykynsä kanssa, hän on silti peitellyt sitä. Mutta muutettuaan kotoa, hän on katsonut mihin kaikkeen pystyy ja on kehittänyt kykyään.
Lukioikäisenä alkoivat Adityan halut pukeutua naisten vaatteisiin. Omassa huoneessaan suljettujen ovien takana hän pukeutui mekkoihin, ja alkoi tietyllä tapaa tuntea itsensä vapaammaksi. Hän tuntui kestävän itseään paremmin sillä tavalla, erilaisena…
Kerran sitten Max pelmahti huoneeseen juuri kun Aditya oli suuressa röyhelökuorutteessa ja tästä alkoi sellainen riita mikä päätyi siihen, että Max löi poikaansa – ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Huutamalla isä haukkui pojan ja heitti kaikki tämän röyhelöt pois… tämän jälkeen isän ja pojan välinen kuilu vain kasvoi entisestään. Aditya, joka oli aina myötäillyt isäänsä, lopetti kesken aloittamansa lakiopinnot ja päätti tehdä jotain mitä hän itse halusi. Jos hän ei kerran kelvannut sellaisenaan, isän olisi varmasti parempi ilman häntä.
Aditya lähti pois kotoa ja alkoi jälleen käyttää naisten vaatteita. Hän muutti pois koti kaupungistaan, ja asettui Amsfordiin. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, joten hänellä ei ollut edes mitään kunnon avuja, mutta hän pääsi töihin vaatekauppaan – tietämyksensä ja kädentaitojensa takia.
Koulutus ja ammatti: Luki lakia yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken. Elääkseen Aditya tekee kahta työtä; parina iltana viikossa hän on töissä baarissa, ja vakituisesti hän on yhdessä vaatekaupassa. Kummassakin työpaikassa Aditya pukeutuu naiseksi; työnantajat tietävät hänen olevan mies, mutta ovat okei asian kanssa, koska se ei tee Adityasta huonompaa työntekijää.
- Suunnitelmia tulevasta uudesta työstä Emmettin (Alhippa) kanssa
Harrastukset ja kyvyt: Ei oikeastaan harrasta mitään. Pitää kuitenkin ruuanlaitosta, vaatteiden suunnittelusta ja tekemisestä ja muutenkin käsitöistä. Hänellä tuntuu olevan silmää yksityiskohdille.
Pitää musiikista ja taiteesta – ja tietyllä tavalla hassut asiat ovat hänestä taiteellisia ja kauniita. Ei omasta mielestään osaa piirtää tai laulaa, mutta esimerkiksi lauleskelee paljon itsekseen, tai työskennellessään.
Kuntoa Aditya pitää yllä, käymällä lenkeillä.
Adityalla on myös melkoinen vihreäpeukalo (tietyistä syistä). Omaa puutarhaa hänellä ei ole – koska asuu kerrrostalossa – mutta hänen asunnostaan löytyy jos jonkinmoista kasvia mm. 7 erilaista kaktusta, arabiankasvi, helmiviiniköynnös, kiiltopiilea, isokissanhäntä, kolme kärpäsenloukkua, sädepalmu, villiviini, vahakukka, pussiköynnös, limoviikuna sekä andrenflamigonkukka.
X-geeni:
Adityan kyky on kasveille puhuminen ja niiden ymmärtäminen – sekä niiden parantaminen. Tähän kuuluvat siis kasvit/kukat, puut, hedelmät ja vihannekset.
Aditya tietää koska kasvi voi huonosti. Ei ole yllättävää nähdä Adityaa nurkassa fiikuksen kanssa, ja ilmoittavan, että se tarvitsisi vettä. Kommunikointi kasvien kanssa tapahtuu parhaiten koskettamalla. Kyllä se toimii koskettamattakin, mutta Adityan pitää silti olla ainakin muutaman kymmenen sentin päässä kasvista. Kasvit myös itse hakeutuvat lähemmäs Adityaa kissan ollessa lähellä, tai koskettaessa niitä; esim. köynnös voi kiertyä hänen sormensa ympärille. Adityan kosketus virkistää kasveja, eli hän pystyy myös parantamaan niitä. Nurmikkokin alkaa vihertämään kunnolla siinä kohtaa, missä Aditya on seisonut.
Parantaminen ei toki toimi enää, jos kasvi on jo aivan kuiva, lähes kuollut/kuollut.
Adityan on oltava kuitenkin varovainen parannellessaan kasveja, koska tämä vie hänen omaa erergiaansa. Jos hän yrittää liikaa – esimerkiksi yrittäessä elvyttää lähes kuollutta kasvia – hänelle tulee heikko olo, ja nenästä alkaa valua verta. Kukkapenkin elvyttäminen vielä onnistuu, mutta kokonainen, suuri puu ei ainakaan vielä onnistu – ainakaan ilman lääkärireissua.
Energiaa riittää yleensä kyllä koko päiväksi, vaikka hän parantelisi yksittäisiä kukkia pitkin päivää, mutta kokonaisen kukkapenkin jälkeen hän tarvitsee kyllä lepoa jo jokusen tunnin. Mitä suurempi kasvi, sen enemmän energiaa ja voimaa tarvitaan.
Kyky puhkesi Adityan ollessa 11-vuotias, mutta koska hän peitteli sitä - että omaisi kyvyn - hän alkoi harjoittaa sitä vasta muutettuaan pois kotoa. Jos ja kun kykyä kehittäisi, Aditya luultavasti saisi kasvit liikkumaan enemmänkin. Aditya ei myöskään voi luoda mitään tyhjästä. Siemenen hän voi saada itämään ja alulle, mutta yhdeltä istumalta kasvattaminen ei onnistu.
Asunto: Asuu pienessä asunnossaan kerrostalossa esikaupunkialueella. Asunnossa on totta kai pakolliset keittiö ja vessa, mutta sen sielu on suuri olohuone/makuuhuonetila joka on vuorattu kirjahyllyillä ja kasveilla, sieltä löytyy myös Adityan työpöytä, jonka ääressä hän tekee omia vaatteitaan.
Muuta:
- Aditya käyttää silmälaseja, esimerkiksi lukiessaan
- Veriryhmä on O-
- Allerginen ampiaisenpistoille, ja herkkä muun muassa hyttysten pistoille
- Penisilliiniallergia
- On myös hyvä homekoira
- Ei kestä kovin hyvin alkoholia
- Vaikka pukeutuu naiseksi, hänellä on miesten vermeet, eikä halua sitä muuttaa
- Korvat ja kaula ovat herkkiä
- Ei ole koskaan seurustellut miehen kanssa, vaikka noihin päin onkin, kaksi tyttöystävää hänellä on ollut nuorempana
- Ei ole oikein varma onko hyväksynyt seksuaalisuutensa täysin
- Kahleleikit on kivoja
- Puhuu englantia, ilman mitään aksentteja, ja osaa sen lisäksi hindiä ja kiinaa
- Jos hänet meinataan tunnistaa, esim. työpaikkojen asiakkaat, hän väittää olevansa naisminänsä veli
- Ei kauhean mielellään mene ulos ”miehekkäänä”
- Isä ottaa aina välillä yhteyttä
- Adityan isän äidillä oli kuulemma x-geeni
- Pitää kylpemisestä
- Pitää söpöistä asioista